*

mrstoivola Taistelussa tasapäistämistä vastaan

Tehdas nimeltä koulu

  • Sir Ken Robinsonin Changing Education Paradigms
    Sir Ken Robinsonin Changing Education Paradigms

Vauva-lehdessä (8.12.2016) professori Kirsi Tirri puhuu lahjakkaiden puolesta ja kysyy, miksei lapsen älykkyyttä juhlita samoin kuin urheiluvoittoja? Urheilullinen ja taiteellinen lahjakkuus on hänen mukaansa helpompaa hyväksyä kuin älykkyys. Miksi? Siksikö, että älyllisyys tuottaa opettajalle toisenlaista haastetta? ”Älykästä lasta kiinnostaa kaikki ja hän kyselee vanhemmiltaan asioita rasittavuuteen asti”, kuvaa Tirri. Jos älykkäälle lapselle annetaan tilaa käyttää opettajan tietotaitoa, miten toteutuu tuntisuunnitelma, joka on tehty keskitason mukaan?

Lasta fiksuudesta ei kuitenkaan saa rangaista. ”On turha antaa lisää samantasoisia tehtäviä, jos lapsi on tehnyt jo koko matematiikan kirjan. Mieluummin pitäisi antaa mahdollisuus siirtyä opinnoissa eteenpäin ja mennä vaikka vuotta tai paria isompien tunnille”, professori toteaa.

Itse en puhu ensisijaisesti sen puolesta, että lahjakkailla lapsilla tulisi olla oikeus erityiseen kohteluun, koska tämä johtaa kysymykseen: Kenellä on oikeus olla lahjakas? Puhun sen puolesta, että kaikki lapset ovat erityisiä. Sir Ken Robinsonin video Changing Education Paradigms, josta kuva on kaapattu, on mielestäni ylivoimaisesti paras nykyistä koulujärjestelmää kyseenalaistava kuvaus.

Oma erityinen lapseni, esikoiseni, odotti aikoinaan kovin innokkaasti pääsyä oikeaan kouluun ja pettyi pahanpäiväisesti: "Koulussa ei opi mitään, osaan jo kaikki. Siellä vaan joka päivä opetellaan miten seisotaan jonossa ja ollaan hiljaa". Suomalaisen tokaluokan hän skippasi ja kävi vuoden koulua Cambrigdessa Englannissa. Tuolloin sain hakea koulusta kotiin lapsen, joka into piukassa kertoi, mitä kaikkea on saanut tänään oppia. Minä olin puolestani vanhempi, joka sai vanhempainpalaverissa opettajalta kuulla, kuinka erityinen, taitava ja ihana lapsi minulla oli.

Joka päivä, kun lapset säntäsivät ulos koulusta, oli yhdellä jos toisella paidassaan tarra merkkinä erinomaisesta toiminnasta päivän aikana. Yhtenä päivänä tyttärelläni oli koulu-uniformussaan tarroista kirkkain. Sen oli antanut rehtori. Tytär oli lähetetty rehtorin huoneeseen näyttämään piirustustaan, josta oli tullut kertakaikkisen upea. Lämmöllä myös muistelen perjantaipäiviä, jolloin kotiin tuli lista, jossa kerrottiin sen viikon kultaisen sertifikaatin saajat. Joka viikko jokaisen luokan opettaja valitsi yhden oppilaan, jonka erityisyydestä antoi kiitoksen. Perjantaiaamuna koko koulun läsnä ollessa rehtori jakoi sertifikaatit raikuvien aplodien säestämänä.

Kun palasimme Suomeen ja kolmas luokka alkoi, yksinkertaisesti unohdin, ettei lapseni ollut enää erityinen. Kysyin sekä opettajalta että rehtorilta, että olisiko mitään mahdollisuutta, että tytär osallistuisi vanhempien oppilaiden englannin tunnille. Eihän ollut järkeä lähteä alkeista, kun lapsi oli opiskellut jo vuoden kaiken englanniksi ja brittiaksentista voisivat ehkä hyötyä myös vanhemmat oppilaat. Sain vastauksen, jota ei selitelty: "Osaa täällä kuule muidenkin lapset englantia." Kevätkauden lopulla tyttö itki: ”Ope sanoi, etten ehkä saa englannista E:tä.” Anteeksi mitä? Oli kuulemma unohtanut usein läksyt, koska ne oli yksinkertaisesti mennyt ohi hänen saadessaan lukea kirjaa. Huomautukset eivät olleet kantautuneet minulle asti ja läksyt olivat olleet samat kuin muille.

Nykyisin tyttäreni on jo peruskoulun loppusuoralla ja pärjää sekä viihtyy koulussa hyvin. Minun silmin hän on oppinut pelaamaan peliä nimeltä koulu ja tietää, miten hyviä arvosanoja voi saada viimehetken pänttäämisellä. 

”Kasvatamme lapsia myös yhteiskunnan jäseniksi, joten on kaikkien etu, että saamme lahjakkaita ja viisaita ihmisiä rakentamaan Suomen tulevaisuutta”, huomauttaa Tirri. Itse asiassa uusi opetussuunnitelmamme myös huomauttaa opettajia lasten ainutlaatuisuudesta ja oikeudesta hyvään opetukseen: ”Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia. Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin.  Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Olihan se vähän niin, että itsestäänselvinä pidettyjen läksyjen tekeminen oli usein niin ja näin... Useinhan ne tehtiin jo tunnilla ja joillekin opettajille riitti että pystyi vaikka laskemaan suoraan taululle tai muuten osoittamaan.

Jos niitä tabletteja yms. kerran halutaan käyttää, ei pitäisi olla ongelma tarjota sisältöä ja tehtäviä sitä mukaa kun oppii edelliset. Just varsinkin kielissä ja matematiikassa ne erot on suurimpia.

Käyttäjän mrstoivola kuva
Marika Toivola

Kun oppimiskulttuuri on sellainen, jossa sallitaan oppilaiden erilainen etenemisvauhti, tulee mieleen kysymys: Miksi ylipäätänsä luokan pitäisi muodostua samanikäisistä oppilaista? Toki, jotta oppilailla olisi vapaus opiskella matematiikkaa myös rinnakkaisluokkalaisen, vanhemman tai nuoremman kaverin kanssa yhdessä, edellyttää se rakenteellisia muutoksia, esim matikan tunnit oltava samaan aikaan, sekä jossain määrin tiimiopettajuutta.

Toimituksen poiminnat