*

mrstoivola Taistelussa tasapäistämistä vastaan

Yliopisto-opinnot mahdolliseksi kaikille lukiolaisille

Opetusalan Ammattijärjestö ehdottaa (Uusi suomi 14.7.2015), että korkeakoulujen yhteyteen voitaisiin perustaa digi-, matematiikka-, luonnontiede-, ja teknologiapainotteisia lukioita. OAJ:n mielestä lukion roolia korkeakouluopintoihin johtavana polkuna pitäisi kirkastaa ja samalla nousisi kyseisten aineiden osaamistaso. Voi kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta valitettavasti näin asia ei ole. Matemaattisluonnontieteellisellä puolella painitaan osittain kelvottoman opiskelija-aineksen kanssa, kun kaikkiin yliopistoihin ei saada tarpeeksi lukion pitkän matematiikan osaajia. Vielä surullisempaa on todellisuus, ettei mikään muutu.

”Se ei ole keneltäkään pois, jos opiskelijoille tarjotaan entistä enemmän vaihtoehtoja.” Onko OAJ todellakin heräämässä tasapäistämisen lopettamiseen? Vaihtoehdoista vain voisi lähtökohtaisesti tehdä kaikille mahdollisia sinänsä eri painotteisia lukioita väheksymättä. Elämme kuitenkin digiaikaa ja nettilukio on jo olemassa. Sen rooli tosin voisi olla huomattavasti mittavampi; oletuksena mahdollinen jo kaikille eikä lähtökohtaisesti täysi-ikäisille. Meidän pitäisi mahdollistaa oppilaiden eriytyminen omassa yhteisössään ja tehdä oman polun löytämisestä jo itsessään paitsi hyväksyttyä myös tavoiteltavaa.  

Peruskoulussa suoritetut lukiokurssit pitäisi sellaisenaan hyväksyä lukion puolella ja vastaavasti lukiossa suoritetut yliopistokurssit seuraavassa opinahjossa. Tätä kautta jollain oppilailla tarve yliopiston pääsykokeisiin voisi kuihtua omaan olemattomuuteensa sinänsä kuitenkaan romuttamatta nykyistä pääsykoesysteemiä. Nettilukio ei tällöin toimisi koko tutkinnon suorituspaikkana, vaan auttaisi ensisijaisesti oppilaiden eriyttämisessä. Mielenkiintoinen lisä tässä olisi, että yliopiston kursseja tekevillä olisi oma lukion ope apunaan. En nyt tietenkään tarkoita sitä, että lukion opettajilla pitäisi olla eri tieteenalojen kurssit hallussaan. Kyse on oppimisen ohjaamisesta eikä tiedon jakamisesta. Olisihan tuo opettajanakin todella mielenkiintoista ja antoisaa.

Yliopistopaikkakuntien lukioilla ei ole etulyöntiasemaa, jos taustalla on nettilukion tapainen palvelu. Maailmalla flipped learning (http://www.opetin.fi/opettaja-flippaa-rauhassa/) oppimiskulttuurin ovat erityisesti ottaneet vastaan yliopistot. Suomessa sen sijaan näkyvimmin oppimiskulttuuriaan yksiölliseen suuntaan ovat lähteneet muuttamaan lukion ja peruskoulun opettajat. Heille oppilaiden itseohjautuvuus ei ole ongelma vaan päämäärä, jonka eteen työskennellä. Yksi itseohjautuva opiskelija vetää imussaan muita mukaan. Oppilaiden tasapäistämisen lopettamisessa auttaa mahdollisuuksien luominen. Meillä on tapana romuttaa hyviä ideoita syystä, etteivät kaikki saa tai kaikki onnistu.

OAJ:n ehdotus on todellakin kannatettava, mutta se voisi olla paljon enemmän. Suomessa on iso joukko opettajia, jotka ovat käytännön tasolla lopettaneet tasapäistämisen. Kesäloman toisella viikolla yli 60 opetuksen yksilöllistämisestä kiinnostunutta opettajaa kokoontui Otavan opistolle Mikkeliin viettämään pari päivää yhdessä ja tapaamaan hengenheimolaisia. Tilaisuudessa jaettiin konkreettisia kokemuksia siitä, miten oppimiskulttuuri muutetaan yksilöä kunnioittavaksi ja lopetetaan tiedon syöttäminen opettajan valitsemalta tasolta. Yhteinen piirre onnistuneiden kokemusten taustalla oli rehtorin tuki ja arvostus muutoksen polulle lähtemistä kohtaan. Ilahduttavan moni opettaja sai vertaistukea oman työyhteisönsä kollegoilta. Oli myös heitä, jotka saivat osakseen vihamielistä hyljeksyntää ja vetäytyivät omaan luokkaansa suljetun oven taakse. Suomalaisten opettajien autonomia on kaikkea muuta kuin hyväksyttyä silloin kun se poikkeaa valtavirrasta.

Pari vuotta sitten odotukseni valtion koulutuspilven suhteen oli kova. Pettymys valtion roolista oppimiskulttuurin muuttamisessa oli sitä myöten melkoinen (http://www.luma.fi/artikkelit/3319/avoimet-oppimateriaalit-auttavat-oppilaskeskeisen-oppimiskulttuurin-luomisessa). Eikö yksi iso intressi pitäisi valtion toimissa olla kustannustehokkuus? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän mrstoivola kuva
Marika Toivola

Tiedoksi, ettei minulla ole mitään kytköksiä nettilukioon, vaikka se onkin internetix-palvelussaan rakentanut yläkoulun matematiikan opinnot Avoin Matematiikka oppikirjani ympärille. Avoimesti vain ihailen sen kurssitarjontaa ja toimintaa sekä samalla ihmettelen, miksi sitä ei hyödynnetä kokonaisvaltaisemmin tai jotain vastaavaa palvelua Valtion toimesta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Huomio myös seuraaviin

1.
Tasa-arvoa ja tasa-arvoista huomiota lukion ja ammattiopiston välille.
- Monesti toisenasteenopetuksessa puhuttaessa tarkoitetaan vain lukiota, monesti muutenkin median huomio, oppilaiden kuunteleminen ja mielipiteet ovat painottuneet lukioon.

2.
Ammattikorkea mahdolliseksi kaikille ammattiopistolaisille.
- Tämä argumentti ihan otsikon johdosta

3.
Lisää liikuntaa ja kieltenopetusta ammattiopistoihin.
- Ammattiopistossa on vain yksi opintoviikko liikuntaa koko kolmenvuoden aikana ja kielet rajattu englantiin ja ruotsiin. Omallakohdalla tämä oli ikävää kun merkonomiopinnoissa istuttiin suurinosa aikaa pulpetissa.

4.
Ammattilukion eli toisenasteen totaalisen yhdistämisen vieminen eteenpäin.
- Tämä on ollut mainio idea, se mahdollistaa kaikille kattavan yleistietouden ja valmistaa päätteeksi ammattiin. Mahdollista tulevaisuutta? Toivotaan ainakin niin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Kelvoton opiskelija-aines"!?!?!

Näin puhuu siis "ammattikasvattaja" lapsista.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Hän ei puhu lapsista vaan yliopistojen tilanteesta matemaattis-luonnontieteellisissä tiedekunnissa joissa opiskelijat eivät hallitse pitkää matematiikkaa tarpeeksi hyvin.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Mielestäni yksilöllisempi opiskelu on erittäin hyvä idea. Jalkapallotermejä käyttääkseni maalivahdin ei kannata opetella puolustajan tai hyökkääjän tehtäviä, sellainen harjoittelu vaikuttaisi aika järjettömältä resurssien tuhlaukselta.

Ilmeisesti kouluissa kuitenkin (vielä?) treenataan hyvin pitkälti tähän malliin?
Joku orkesteri soitti kappaletta another brick in the wall... vai olisivatko oppilaat kuitenkin yksilöitä jotka omaavat valtavan potentiaalin kunhan voivat erikoistua mielenkiintonsa kohteisiin?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Perusongelma: hau mats?

€€€????

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Päivä päivältä vähemmän, teknologia tuo kehitystä, helpottaa opiskeluja ja lisäksi eri opiskelu metodeja voidaan tutkia tarkemmin esim nytä ala-asteilla kokeiltavassa ilmiö-oppimisessa kokemuksen, havainnon ja tekemisen kautta. Aiemmin on kokeiltu jo kielikylvytystä ja älylaitteiden hyväksikäyttöä menettelevin tuloksin (esteenä kysymys Who's paying???).

Toimituksen poiminnat